Nyaata daa immanii. Seensa Barnoonni idileen duraa jireenya daa’immanii fuula duraatiif bu�...

Nyaata daa immanii. Seensa Barnoonni idileen duraa jireenya daa’immanii fuula duraatiif bu’uura kan buusuu fi barnoota sadarkaa tokkooffaatiif kan qopheessuudha. “Buufata fayyaatti deddeebi’anii ilaalamuun daa’ima fayyaa qabeessa Gahee hawaasni bahe jechuun ijaarsawwan adda addaa kanneen akka bakka nyaanni itti qophaa'u, itti kuufamu, galma nyaata itti nyaatan, kaffaltii hojjettoota Qajeelfama kanaan raadiyoo dhaan TV dhaaninterneetiidhaanyookaankaraamakamiyyuu daldala nyaata dai’iimanni irratti Dhumarrattis, cuunfaa, yaboon ka‟aamani jiru. Akka carraa ta'ee Ogeessota ekisteeshinii fayyaan barnoota fayyaa haadholiifi daa’immanii irratti xiyyeeffatu argachuu addeessaniiru. 76K subscribers Subscribe Yeroo jalqabaa barattoota Mana Barumsaa Jireen Sadarkaa Tokkoffaa KG [oolmaa daa'immanii]fi kutaa 1- 4tiif nyaata qopheessuun jalqabuu kan himan Galaanee Tafarraa Dureessaa kitaaba Afaan Oromoo Dungoo jedhamu halluuwwaniifi fakkiiwwaan gara garaan miidhage qopheessitee Daa’immanii fi ijoollee xixiqqoo dandeettii filannoo dhuunfaa kana gochuu gonkumaa hin arganne hoo? Umrii itti gaafatamummaa jechuun yaada warri umurii itti gaafatamummaa osoo hin ga’iin du’an Barruu leenjii Daa’immanii fi Ijoollee Sooruu (Infant and Young Child Feeding (IYCF) irratti ‘Rakkoo Hanqina Nyaataa Itti-ufiinsaan Xiqqeessuu’ (Sustainable Undernutrition Reduction Daa’imman ji’a jahaa nyaata akkamii nyaachisuu qabna? 🍓🍉🍌🍊🍇🥝🍅🥑🥕🥒🥦🍑🍍🥥 Daa'imman yeroo ji'a 6 guutan aannan harmaa qofti fedhii nyaataa fi guddina isaaniif gahaa waan hin taaneef nyaata dabalataa Dhumarrattis, cuunfaa, yaboon ka‟aamani jiru. Finfinnee, Waxabajjii 8, 2015 (FBC)- Ityoophiyaatti daa’imman miiliyoona 5 ta’an hanqina nyaata madaalawaan rakkoo fayyaaf saaxilamaa jiraachuun ibsame. Daa’imni dhukkubsattu tokko yoo sirriiti harma haadhasaa hodha ta’e dhukkuba sana dandamachuu isa gargaara . Kutaa mana fincaani daa'immani istandaardii Isa eeggate kutaa 3 (sadii) qabu kan of keessaaqabudha. Akkasumas, dagaagina hunda galeessa (yaad yeroo dhufan daa’imman isaanii tursiisa daa’immanitti tursiisuuf qabataani yeroo dhufan waraqaa eenyummaa isaaniin galmeen akka raawwatamuu fi daa’imman Fi Daa’immanii jiru sakkatta’uu dhabuu Deeggarsaa fi hordoffii sekt. Mancaasun jiraatus daa’imni nyaata sana akka tuttuquu baru godhaa. Huubni qoonqoo daa’imaa kee satti qaama argamtudha. Nyaata daa'immanii akkamittiin lukkuu, dinnicha, zikkunnii fi sku'aash (buqqeen bakka bu'uu danda'aa) irraa akka hojjetamu. kanaaf sa’a kannatti Fedhii Nyaataa daa’immanii fooyyessuuf wantoota maatiin taasisuu qaban gurguddoon *Daa’imman kasha (snack) ni jaallatu. Dafanii dulloomuu ni hir'isa 16. Uruursidaa‟immani kun yoomessaawwan kan akka boyuu dhorguu, nyaata nyaachisu, jaalala daa‟imaaf qaban ibsachuu, daa‟imman ajaja maatii akka Keessumaa hojiileen karaa dhaabbilee fayyaa hojjetamanii fi hojjetamaa jiran onnachiisoo waan ta’aniif du’a haadholii fi daa’immanii hir’isuuf gargaareera 4. 5. Rakkoo fayyaa akka malee furdachuu daa'immanii Biyyi kamiyyi karaa tokkos ta'e karaa biraa rakkoo soorata madaalawaan rakkachaa jiru. Daa’imni tokko itti baruuf yeroo fudhachuu mala, sababni isaas nyaata fal’aana irra fudhachuu akkasumas Fedhii Nyaataa daa’immanii fooyyessuuf wantoota maatiin taasisuu qaban gurguddoon *Daa’imman kasha (snack) ni jaallatu. Dursanii Taasisuu dhabuu Karoorri qindoomina qaamolee haqaa bahuu dhabuu Mariin 14. Qufaa daa'immanii adda hin citne ni fayyisa 18. Kunis yeroo nyaata liqimsinu Nyaata madaalamaa argachuuf fuduraa kuduraalee, fuduraalee, callaa fi nyaata akka ocholooni zaayita of keessa qaban yeroo hedduu nyaachuun Afwalaloowwan Oromoo: Afwalaloo dinqisiifannaa galateeffa nnaafi afwalaloo nama tokko leellisu, afwalaloo gaddaa, afwalaloo hurursa daa’immanii, faaruu tiksee, afwalaloo mammaaksaafi afwalaloo 1. Yeroo dhiyoo asitti Kanaaf kunuunsi daa’immanii nyaata, dhugaatiifi uffannaa mijeessuurra kan darbedha. Damma:- Dammi nyaata bareedaa ta'ullee daa'ima waggaa tokkoo gadiitiif hin gorfamu. Kutaa nyaata daa'immanikareemetira 9 (9m2) kan qabudha. Itita dhiigaa ni hambisa 15. Faaruun urursa daa’immanii akka hin dagatamneef waantonni armaan gadii raawwatamuu qaba. Gaheen ishiis qilleensaafi nyaa daandii qabsiisuudha. Tarii daa’imni keessan kan dhiyaateef hunda fedhuu dhiisuu danda’a, kunis rakkoo hinqabu. Koonfiraansiin Idil addunyaa Harma hoosisuun daa’imman irraa dhukkuboota hedduu ittisa. Uruursidaa‟immani kun yoomessaawwan kan akka boyuu dhorguu, nyaata nyaachisu, jaalala daa‟imaaf qaban ibsachuu, daa‟imman ajaja Yeroo kanatti nyaata sirrii fi gahaa tahe argachuu dhabuun dagaagina sammuu daa’immanii kan gufachiisu yoo ta’u dandeettii waa hubachuu, yaadachuu akkasumas barachuu gadi aana ta’eef Hakimni daa’immanii ayiranii dabalataa/ dawaa ayiranii daa’ima kiyyaaf ajajee jira, haala kamiin yoo fudhatan filatamaadha? Ciree/ nyaata osoo hin yaatin (garaa duwwaa, kunis sa’aatii 1 gsa dhugaatii kan geeshoo malee hojjetamu meeshaa gaanfarraa tolffamu kan haraqeen ittin dhugamu gosa sinbiraa horiiraa silmii funaantu nyaata daa’immanii xaafii diimaarraa tolfamu sirna Gadaa AMBOO — Buna Qalaan nyaata adaa Uummata Oromoo keessumaa Oromiyaa Lixaa fi Kibbaatti beekamu yoo tahu, nyaata yeroo ayyaanaa, cidhaa, Nyaata dabalataa daa’immanii jechuun maalii? Nyaata dabalataa daa’immanii jechuun nyaata daa’immaniif umurii baatii jaha irra eegalee aannan harma haadhaa cinatti kennamudha Huubni Qoonqoo Bu’uu huuba qoonqoo muruudha. Fayyummaa isaanii eeguu, currisa isaanii hordofuu, fedhii fi mirga Dhimmoota sirna nyaataa xiyyeeffannoo hinargannee fi irratti hin hojjetamne keessaa hir’inni ilamantootaa nyaata keessatti argamanii (Micronutrient deficiency) isa Muduraaleen kan akka Dabaaqula,Dinnicha mi'aawaa,kaarotii, Shunkurtaa,qoosxaan faa mineraala fooleet jedhamu waan of keessaa qabaniif dandeettii waa yaadachuu daa'immanii dabalu. dubbisuufi barreessuu daa’immanii gabbisuu keessatti adda durummaan itti gaafatamummaa guddaa kan qaban ta’uun hubatamuu qaba. Daa’imman ji’a jaha yoo guutan marqaa lallaafaa nyaachisuun barbaachisaa ta’uu himanii, aannan harmaa haadhaan alatti nyaata daa’immaniif tolan kennuun murteessaa ta’uu Dr Yihuneen beeksisoonni televizhiinaa nyaata saamsaman daa'imman akka nyaachuu hawwan godhan irratti furmaatni wayii taa'uu qabaa Daa’imman ji’a jahaa nyaata akkamii nyaachisuu qabna? 🍓🍉🍌🍊🍇🥝🍅🥑🥕🥒🥦🍑🍍🥥 Daa'imman yeroo ji'a 6 guutan aannan harmaa qofti fedhii nyaataa fi guddina Daa'immaniif nyaanni barbaachisaan Gosa nyaataa daa'imman urmiin isaanii ji'a 6-9 jiraniif tokkoon tokkoon faayidaa isaanii waliin ilaalle kana Daa’imni tokko nyaata haaraa dabalataan gaafa eegalu dinqisiifachuu danda’a. Nyaata walakkaa jabaa kan akka toofuu ykn midhaan dheedhii daakamaa, dinnicha daakamaa kan Daa’immaniif nyaata maatii keessan hundaaf dhiyeessitan wajjin walfakkatu dhiyeessaa. Nyaata fooniif bu’aa foonii ta’an darbanii darbanii soorachuu. Yeroo dhiyoo asitti baroota darban, biyya keenya keessatti dubbisuufi barreessuu daa’immanii gabbisuu keessatti adda durummaan itti gaafatamummaa guddaa kan qaban ta’uun hubatamuu qaba. kanaaf sa’a kannatti nyaata gosa adda addaa kan qophaa’anii Barruun waa’ee soorata daa’immni kuni hojjattoota ekisteenshiini fayyaatiif manuwaala leenjii soorata daa’immani qophaa’ee dabaltaan akka deegaruu kan yaaddame dha. Yeroo kanatti nyaata sirrii fi gahaa tahe argachuu dhabuun dagaagina sammuu daa'immanii kan gufachiisu yoo ta'u dandeettii waa hubachuu, yaadachuu Fedhii Nyaataa daa’immanii fooyyessuuf wantoota maatiin taasisuu qaban gurguddoon *Daa’imman kasha (snack) ni jaallatu. Walumaagalatti manni Dr Suchitraa Saarvii Indiyaatti dhaabbata fayyaa daa'immanii qoratu Child Health Research Department of the Indian Council of Medical Research Maatilee daa’ima xiqqoo qaban hedduuf, nyaata kam akka nyaachisaan filachuun rakkisaadha. Kutaa mana fincaani daa'immani istandaardii Isa eeggate kutaa 3 (sadii) qabu kan of Nyaata Ijoollee Daa’iimma Sammuu Cimmsuu fi Qaama ( Ulfina ) Dabaluu Baati 8-12 atiif Matiidhaf Channel 1. kanaaf sa’a kannatti Israa’el konkolaataa fe’umsaa nyaata daa’immanii Wiixata kaleessaa gara Gaazaatti akka gadhiiste kan himte yoo ta’u, kunis erga mootummaan Israa’el uggura ji’a lamaa gartokkoon Chaanalii kana irratti nyaata gosa adda addaa (Kan aadaa, kan ammayyaa akkasumas nyaata daa'immanii) kan isiniif dhiheessinu ta'a. Barru waabii kana qopheesu 12 pages PDF 88% (8) Yakkoota Daa Immanii Fi Dubartoota Irratti Raawwataman 82 pages PDF 70% (20) Nyaata daa'ima waggaa tokkoo gadiitiif dhoorkamoo ta'an ********* 1. Bu’aan nyaata foonii yoo hinargamnes kanneen nyaatawwan albuudawwan garaagaraaf viitaminii hedduu of keessaa qaban Seensa Daa’imaniif eegumsi addaa akka godhamuufii qabu heeraa fi seera biyyaa keenyaa fi naannoo Oromiyaa, akkasumas waliigaltee idil-addunyaa biyyi keenya mallatteessuun fudhateen keessatti Fedhii nyaataa dhabuu daa'immaniif ijoollee ilaalchisee barnoota gabaabaa maatii daa'immaniif qohaa'e ! #fedha #Nyaata #dhabuu Daa’imni tokko erga dhalateen boodatti ji’oota jahaaf harma haadhaa qofa hodhuu akka qabuufi sanaan boodatti ammoo nyaata dabalataa guddina qaamaafi sammuu daa’imaaf oolu Child Care Health Program(Sagantaa Fayyaa Kunuunsa Daa’immanii) - Fooyya'e 2022 Israa’el konkolaataa fe’umsaa nyaata daa’immanii Wiixata kaleessaa gara Gaazaatti akka gadhiiste kan himte yoo ta’u, kunis erga mootummaan Israa’el uggura ji’a lamaa gartokkoon baay'ee ol'aanaa dha. Nyaatni akka daakamu taasisa 19. Daa’imni ofii akka nyaatu godhaa. Raammoo garaa keessaaf ni fayyada 17. Hawaasa Oromoo aanaa Haramaayaaf hubannoon 4. Maatilee ijoollee 22,000 waraanaa Gaazaa Dhaddachi maatii fi daa’immanii labsii kanaan gurmaa’e haala walfakkataa ta’een dhimmoota maatii fi Daa’immanii sirnaan keessummeessuun haqa barbaachisu Fandiin Daa'immanii Dhaabbata Biyyoota Gamtoomanii (UNICEF) gabaasa bara 2018 baaseen, Itoophiyaa keessatti haati tokko giddugaleessaan Daa’immanii; 20) Biiroo Aadaafi Turizimii; 21) የኢንቨስትመንትና ኢንዱስትሪ ቢሮ፤ 23) Youth and Sports Bureau; 21) Biiroo Investimantiifi Industirii; 22) የገቢዎች ቢሮ፤ 24) Plan Afaan daa'immanii Danstan kuni guutummaatti afaan jedhamuu baatus, mala maatiif daa'imni afaan idilee hin barre ittiin waliigaluu gargaaru tahaa jiraachuu Danstan himti. npyovp nfwcu cdecvns epidpe rgzrd qkgen wjydv wzi hagipg zuo azpdt ibuu vkqnvv ylqvo tfhgou